Meidän ryhmämme odottaa kurssilta eritoten sitä, että
pystymme yhdistämään saamamme tiedon kasvatuksellisiin tehtäviin. Johtamisen ajatellaan
helposti olevan ihmisten johtamista suurissa yrityksissä, joissa johtajat
pitävät pukua päällä ja jakelevat toimintaohjeita, niin sanotusti ”pomottavat”
muita. Heti alkuun tämä ajatus karisi jo pois, ainakin meidän ryhmämme
kohdalla.
Eikö johtajuutta ole kaikkialla? Meidän tulevissa työpaikoissamme
tulemme aluksi johtamaan ainakin lapsia ja saatamme jopa joku päivä olla
päiväkodin johtajia tai koulun rehtoreita, kuka tietää. Se millaisia johtajia
sitten tulemme olemaan, on meistä itsestämme kiinni ja jopa siitä, mitä saamme
tästä kurssista omaan toimintaamme ja omaan johtajuuteemme liitettyä.
Olimme ennen ensimmäistä luentoa saaneet ennakkotehtävän, jossa
meitä pyydettiin hakukoneiden avulla etsimään kuvia esim. hakusanoilla
leadership, management, johtaminen, johtajuus, organisaatio. Tarkoituksena oli
herätellä meitä opintojaksolle osallistujia kurssin teemaan ja saada meidät
ajattelemaan. Millaisia kuvia sitten nousi esille, mitä ne saivat meidät
ajattelemaan ja miten ne liittyvät opintojaksoon?
Management vs. leadership
Management eli johtaminen on asioihin keskittyvää johtamista.
Toisin sanoen autoritaarista johtamista, jonka tarkoituksena on keskittyä
asioihin ja johtaja on se, joka päättää miten asiat tehdään. Käsitteenä
management on saanut ehkä hieman ikävän kaiun. Se mielletään negatiivisemmaksi
tavaksi johtaa, sillä johtaja on työntekijöiden yläpuolella ”pomottamassa”. Näin
yksinkertaisesti johtamista ei kuitenkaan voi selittää, sillä eri konteksteissa
sanoilla on aina hieman eri kaiku.
Leadership eli johtajuus taas on ihmisten johtamista eli
toisin sanoen demokraattista johtamista. Tällöin johtaja huomioi johdettavien
ajatukset ja johtamistyyli on keskusteleva. Leadership on saanut käsitteenä
management -käsitettä positiivisemman kaiun. Usein johtajuus -käsite luo
mielikuvan siitä, että johtaja ei jakele käskyjä vaan vie toimintaa itse
eteenpäin osallistuen ja näin ollen työntekijöitä motivoiden.
Organisaatio
Käsite organisaatio oli myös johdantoluennolla isossa
osassa. Mielikuvani organisaatiosta on yllä olevan kuvan mukainen ”laatikkomalli”.
Organisaatio jakaantuu moneen osaan ja siinä on eri tasoja, joiden mukaan muodostuu
myös rooleja työntekijöille. Roolien lisäksi organisaation piirteitä ovat myös
säännöt, joiden varaan se rakentuu, tulevaisuusorientoituneisuus sekä tavoitteet.
Organisaatio on siitä ihmeellinen asia, että se pysyy vaikka ihmiset siellä
muuttuvat. Ihmisiä jää eläkkeelle, uusia ihmisiä palkataan ja silti
organisaatio ei missään vaiheessa lopeta toimintaansa.
Yllä läpikäymäni käsitteet olivat minulle entuudestaan
tuttuja aiempien kurssien kautta, mutta ehkä niihin on hyvä perehtyä myös
syvällisemmin. Nyt, useamman kerran sanojen merkityksen kuulleena, pystyn
yhdistämään ne myös omaan elämääni. Olen esimerkiksi törmännyt käsitteeseen
management ja leadership aiemmissa kesätöissäni. Pystyn jopa yhdistämään ne
samaan työpaikkaan. Ylin esimieheni oli mielestäni johtaja, jonka tavoitteena oli
johtaa liiketoimintaa eteenpäin ja tehdä muutoksia organisaatiossa. Läheisin
esimieheni taas oli johtaja, joka ohjeisti, näytti esimerkkiä ja osallistui
itse toimintaan eli oli niin sanotusti leader. Työpaikkani oli myös
organisaatio, jossa jokaisella työntekijällä oli roolinsa ja organisaatiomalli
oli paljon yllä olevan kuvan mukainen. Miten sitten voisimme yhdistää nämä käsitteet
kasvatusalaan? Työpaikkamme tulee olemaan organisaatio – koulu tai päiväkoti,
ja johtaminen tulee olemaan osa työelämää – esimerkiksi itse toimimme lapsille
leadereinä.
Johtaminen on erittäin
moninainen käsite ja kävimme siihen liittyviä asioita luennolla paljonkin läpi.
Edellä mainittujen käsitteiden lisäksi mieleen jääneitä käsitteitä olivat managerialismi,
paradigma sekä digitalisaatio. Digitalisaatio oli näistä käsitteistä itselleni
se, joka oli selvin. Digitalisaation avulla organisaation toiminta on
mahdollista hajauttaa vaikka ympäri maailmaa. Osa organisaation töistä
saatetaan siirtää vaikka maihin, joissa on matalampi palkkataso, mutta
kuitenkin taidokkaita työntekijöitä työtehtäviin. Digitalisaatio muuttaa myös johtamista
edelleen moninaisemmaksi toimenkuvaksi. Mitä managerialismi ja paradigma sitten
mekitsevät johtajuuden kentässä. Se jäi minulle vielä pieneksi kysymysmerkiksi,
sillä en ole vielä perehtynyt asiaan tarkemmin. Lyhyesti sanottuna
managerialismi takoittaa uskomusta siitä, että johtajilla on tarvittava tieto,
joka antaa heille oikeuden ja kyvyn johtaa. Paradigma taas tarkoittaa jonkilaista
lähestymistapaa käytäntöön.
Tietoa tuli johdantoluennoksi paljon ja kaikki tieto sai jo
tässä vaiheessa ajattelemaan omia ominaisuuksia johtamisen saralla. Tästä on kuitenkin
hyvä lähteä eteenpäin ja oppia lisää.
-Elina
Lähteet
Karhapää, S. & Ikonen, M. 2018. Johtamisen perusteet - Managing and Organizations: An Introduction to
Theory & Practice. Luentodiat.
Clegg, S., Kornberger, M. & Pitsis, T. 2011. Managing & Organizations - An Introduction to Theory & Practice. Lontoo: Sage Publications
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti