Viestinnän ja vallan johtaminen

Luennon alussa jäi hieman aikaa pohtia, mitä tämän kerran teema voisi sisältää. Eli mitä viestintä on ja mitä pitää sisällään vallan johtaminen? Viestinnästä syntyy huomattavasti pehmeämpiä mielikuvia, kuin vallasta. Viestinnän ajattelen olevan sujuvaa ja hyväksi havaittu keino osana johtamista. Valtakin kuuluu osaksi johtamista, mutta sanan se synnyttää enemmän negatiivisia ajatuksia. Aivan kuin johtaja käyttäisi mielivaltaa johtaakseen muita. Tästä onkin hyvä lähteä pohtimaan viestinnän moninaisia mahdollisuuksia ja löytää vastaus siihen, millaista valta voi olla?

Johtamiseen tarvitsee kommunikointia ja se on viestintää. Viestintää on erilaista, kuten virallista tai vapaata, sisäistä tai ulkoista ja tahallista tai tahatonta. Erilaisten viestintä tapojen avulla pystytään määrittämään kommunikointia. Luennolla avattiin useita viestinnän tapoja, jotka näkyvät myöhemmin työelämässä. Esimerkiksi vaikkakin meidän ryhmälaiset aloittavat työt opettajina tulemme johtamaan lapsiryhmiä, joiden kanssa viestinnän taidot ovat yhtä tärkeitä kuin vaikka suuressa organisaatiossa. Tulevaisuuden ammatissa koen tarvitsevani erityisen hyvää sisäisen viestinnän taitoa. Hierarkiarakenteet eivät ole niin selviä päiväkodissa, jolloin koen oikeanlaisen viestinnän roolin korostuvan. Luennolta jäikin eniten mieleen sisäisen viestinnän kohdalla mainittu sähköpostiviestintä, jossa korostettiin välttämään tunneilmaisuja. Juuri kyseisen luennon aikana sain viestin tulevalta pomoltani, jossa hän ilmaisi hyvinkin tunnepitoisesti innostuksensa. Jäinkin pohtimaan, voiko olla niin, että joillekin työpaikoille rennompi viestintä sopii tai se on jopa yleistymässä?

Viestinnän monimuotoisuuden lisäksi taustalla toimii teorioita. Organizational Behavior (OB) theory lähtee liikkeelle siitä, että organisaatio monipäinen ja moniääninen hydra (kreikkal. Mytologia), joka elää vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa ja vastaanottaa viestejä myös ympäristöstään. Tämä herättääkin pohtimaan, miten tätä moniäänistä ja monipäistä joukkoa saa hallittua.
Jotta johtaminen toimii, tulee kaikkien olla yhteisymmärryksessä. Tämän teorian kohdalla se tarkoittaa sitä, että johto antaa ohjeet, joiden mukaan toimitaan. Kuitenkin tämänkin teorian sisällä on useita erilaisia painotuksia, kuten HR-korostaminen eli ihmisten välisillä suhteilla. Painotuksen tavoitteena on saavuttaa avoin ilmapiiri, luottamus, sitoutuminen ja yhteistyö. Näkisin näiden olevan tavoiteltavia asioita kasvatusalan kentällä viestinnän parissa. Toisinkuin suuryrityksessä, jossa valta-näkökulman korostaminen voisi toimia paremmin. Eli organisaation sisällä erilaisten näkemysten ja tavoitteiden keskeltä valitaan haluttu näkemys organisaatioon. Tämä näkemys on johdon toivoma. Tämän miellän enemmän kaupallisen, kovan bisnessmaailman viestintätavoitteeksi, kuin päiväkodin, jossa pyritään löytämään ratkaisuja erilaisiin tavoitteisiin.

Teoriat sinänsä tuntuvat melko kaukaisena ajatuksena omaan maailmaan, mutta uskon niiden sisäistämisen lisävään oman viestinnän tasaisuutta ja merkityksellisyyttä.

Kokonaisuutena luennon osuus viestinnästä tuntui itselle tärkeältä, josta löytyy itselle monta tärkeää tavoitetta omaa työtä ajatellessaan. 

Valta nähdään useimmiten mahdollisuutena ilmaista omaa tahtoa, vaikkeivat muut sitä haluaisi. Mekaaninen valta on sitä, että voi pakottaa toisen tekemään jotain vaikkei toinen sitä haluaisi. Positiivinen valta johdattelee toimijoita tekemään haluttua, jotta toimija itsekin haluaa tehdä kyseisellä tavalla. Näitä kahta tapaa tarkastellessa mietinkin, tarvitseeko mekaanista valtaa enää nykyään mihinkään varsinkaan työmaailmassa? Voimmeko käyttää pelkästään alhaalta ylöspäin hyväksyttyä valtaa vai tarvitsemmeko myös hyväksymätöntä vallan käyttöä eli dominanssia.

Legitimiteetti nousi käsitteenä omaksi suosikiksi tältä luennolta. Minusta se tulisi olla perusoletus valtaa käyttäessä. Esimerkiksi yhteiskunnassa valtaa käyttäessä, käyttöön tulisi olla yhteisön yhteinen hyväksyntä. Pohtiessani asiaa en keksinyt yhtäkään hyvää syytä käyttää valtaa ilman yleistä hyväksyntää.
Jos vallan käyttö ei ole perusteltua näkisin sen useammin johtavan vallan mielivaltaiseen käyttöön, jossa sokeutuu omalle tekemiselle eikä lopputulos ole toivottu.

Uskon positiivisen vallan käytön tuottavan enemmän ja laadukkaampaa pääomaa, jota jokainen organisaatio tavoittelee.

Jokainen organisaatio tarvitsee valtaa, mutta miten sitä toteuttaa on hyvin erilaista.

-Joanna

Lähteet

Karhapää, S. & Ikonen, M. 2018. Johtamisen perusteet. Luentodiat.